Ihmisen immuniteetti jaotellaan karkeasti katsottuna luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Luonnollisesta immuniteetista puhuttaessa tarkoitetaan sitä immuniteetin osaa, jonka ihminen saa syntyessään ja sen reaktio toistuu samanlaisena joka kerta, kun ihminen kohtaa jonkin patogeenin eli taudinaiheuttajan.
Immuniteetin anatomisia osia
Immuniteetti koostuu monesta eri osa-alueesta ja anatomisesti ajatellen siihen voidaan laskea myös mekaaniset esteet, jotka suojaavat meitä ulkoisesti, kuten iho ja limakalvot. Immuniteettiin erikoistuneita elimiä ovat elimistön imukudokset, joihin kuuluvat muun muassa imusolmukkeet ja perna. Näillä on tärkeä tehtävä muun muassa valkosolujen kuljetuksessa elimistön sisällä ja ne toimivat myös solujen varastopaikkana. Imukudokseen kuuluvat myös imusuonet, jotka kulkevat verisuoniston kanssa samoja reittejä.
Luonnollisen immuniteetin solut ja niiden toiminta lyhyesti
Luonnollisen immuniteetin osia ovat ihmisen komplementtijärjestelmä, osa leukosyyteistä eli valkosoluista, ja näiden tuottamat välittäjäaineet, eli sytokiinit. Sytokiinien tarkoitus on saada aikaan reaktio ympäröivissä kudoksissa ja ne toimivat ikään kuin viestimolekyyleinä elimistössä kudosten välillä. Luonnolliseen immuniteettiin kuuluvia soluja ovat makrofagit, granulosyytit, mast-solut ja NK-solut.
Luonnollisen immuniteetin solujen toiminta perustuu niiden pinnalla sijaitseviin Toll-like (TLR) -reseptoreihin. Reseptorit reagoivat myös kudoksen tuhoon, esimerkiksi jos kudoksessa on käynnissä tulehdus. Käytännössä reseptoriin osuu jokin molekyyli, joka sopii juuri sen rakenteeseen. Tämä ikään kuin herättää solun ja saa siinä aikaan puolustusjärjestelmää aktivoivaa toimintaa, eli vasteen. Solun aloittama vaste reseptorin reagoidessa riippuu siitä, minkälaisella reseptorilla solu aktivoituu, sillä samassakin solussa voi olla erilaisia reseptoreita.
Myös ne solut, jotka eivät kuulu puolustusjärjestelmään, voivat puolustautua esimerkiksi virusta vastaan. Solut tuottavat tällöin interferonia, joka lamauttaa niiden toimintaa ja estää näin virusta lisääntymästä solun sisällä. Komplementti puolestaan on solun ulkopuolella ja se voi aktivoitua kolmella eri tavalla. Se koostuu aluksi noin 20 eri proteiinista ja toimii ikään kuin eksponentaalisena ketjuna, jossa jokainen komponentti aktivoi useampia muita komponentteja. Komplementti myös toimii monella eri tavalla. Sen lähettämät viestit muun muassa houkuttelevat tulehdukselle muita puolustusjärjestelmän soluja. Lisäksi se vahvistaa jo käynnistynyttä immuunipuolustusta. Puolustussolut toimivat kukin omalla tavallaan, tuhoten patogeeneja mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti ja estääkseen niitä lisääntymästä.